FAQ

Miten periodirakenne vaikuttaa opintojen käytännön järjestelyihin?

Opetus järjestetään syksystä alkaen neljässä kuuden viikon mittaisessa periodissa. Periodeja merkitään roomalaisilla numeroilla I, II, III ja IV. Uusi merkintätapa korvaa aikaisemmin opetusohjelmassa käytetyt lyhenteet lukukausista ja puolilukukausista (kuten sl+kl, 1 pl, 2 pl jne.) siten, että I-II periodit vastaavat syyslukukautta ja III-IV periodit kevätlukukautta. Entiset lukukauden mittaiset kurssit siis jakautuvat kahdelle periodille, ja puolilukukauden mittaiset kurssien opetus järjestetään yhden periodin aikana. Periodien välissä on viikon mittainen tutkintokausi, jonka aikana järjestetään kurssien tentit. Mikäli kurssi kestää useamman kuin yhden periodin ajan, on opetuksessa tällöin viikon mittainen tauko.

Mitä ovat kandidaatintyö ja -seminaari, ja milloin ne voi suorittaa?

Tekniikan kandidaatintyö on alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva opintokokonaisuus, johon kuuluu kandidaatintyön lisäksi myös kandidaattiseminaari. Työn kokonaislaajuus on 10 op, ja se tehdään tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Työn tavoitteena on tieteellisen ajattelun, tiedonhaun, tiedon jäsentämisen ja käsittelyn valmiuksien hankkiminen ja tutkintosäännön edellyttämän riittävän viestintä- ja kielitaidon kehittäminen. Tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava osasto nimeää kandidaattiseminaarille vastuuopettajan, joka päättää sen hyväksymisestä ja arvostelusta. Informaatioverkostojen vastuuopettaja lukuvuonna 2006-2007 on prof. Riitta Smeds.

Kandidaatintyön voivat tehdä ainoastaan uuden tutkintosäännön mukaan opiskelevat. Tarkempia tietoja saa vastuuopettaja prof. Riitta Smedsiltä tai suunnittelija Susanna Reunaselta.

Mitä tapahtuu filosofian kursseille?

Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmaan kuuluu edelleen pakollisena filosofian opintoja. Kurssien määrä kuitenkin vähenee yhteen, 5 op laajuiseen filosofian kurssiin.

Mitä tapahtuu opintotuelle?

Eduskunnan päätöksen mukaan ennen 1.8.2005 TKK:ssa opintonsa aloittaneet säilyttävät oikeutensa hakea 60 kk tukiaikaa myös 1.8.2005 jälkeen. Vaikka aiemmin TKK:ssa aloittanut teekkari siirtyisi uuteen tutkintorakenteeseen suorittamaan yhteensä 300 opintopisteen tekniikan kandidaatin (180 op) ja diplomi-insinöörin (120 op) tutkintoja, hän säilyttää 60 kk tukioikeutensa. Kuitenkin jos aiemmin aloittanut teekkari vaihtaa koulutusohjelmaa valintakokeiden kautta ja ottaa siten vastaan uuden opiskelupaikan TKK:ssa, enimmäistukiaikana on 55 kuukautta.

TKK:n uudet perusopiskelijat (1.8.2005 tai sen jälkeen aloittavat) saavat tukiaikaa 55 kk yhteensä 300 op:n tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintoihin.

Mikä on HOPS?

Uuden tutkintosäännön mukaan jokaisella opiskelijalla tulee olla yliopiston vahvistama henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS, josta käy ilmi opintojen sisältö ja suoritusjärjestys ja jonka mukaisesti opiskelijalla on oikeus suorittaa opintojaan. HOPSista ilmenee opiskelijan opintoihin kuuluvat moduulit, joiden suorittamisoikeus syntyy suunnitelman vahvistamisen kautta. HOPS otetaan käyttöön koko TKK:ssa vuonna 2006. HOPSin laativat uuden tutkintosäännön mukaan opiskelevat. HOPS tehdään toisen lukuvuoden aikana. Tutkintosäännön mukaan jokaisella perustutkinto-opiskelijalla tulee olla hänen opintojaan ohjaava tuutoriopettaja, jonka tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava osasto nimeää. Tuutoriopettaja seuraa myös opintojen etenemistä.

Mitä tapahtuu ohjelmointikursseille?

Syksystä 2005 lähtien uuden tutkintosäännön mukaan opiskeleville informaatioverkostojen opiskelijoille tarjotaan vain yksi ohjelmointikurssi, jonka laajuus on 10 op. Kurssi suoritetaan ensimmäisen lukuvuoden periodien I ja II aikana. Korvaavuudet vanhojen kurssien suhteen ilmoitetaan kurssikorvaavuustaulukossa.

Jos siirtyy vanhasta tutkintosäännöstä uuteen, mitä tapahtuu ylimääräisille kursseille?

Siirryttäessä katsotaan korvaavuustaulukon ohella ensisijaisesti opintojen sisällöllistä korvaavuutta, mutta on mahdollista, että suoritetu(i)lla kurss(e)illa voidaan helpottaa toisten kurssien suoritusta. Kurssit, jotka eivät sisälly mihinkään moduuliin sellaisenaan, voidaan sijoittaa vapaasti valittaviin opintoihin. Kurssien suorituksia ei kuitenkaan pilkota, vaan kurssi on kokonaisuudessaan merkittävä yhteen moduuliin.

Voiko edelleen opiskella sivuaineena viestintää Helsingin yliopistolta?

Kyllä. Sivuaineita voi edelleen valita osaston luvalla myös TKK:n ulkopuolelta.


[Sivun alkuun]